keskiviikko, 27. kesäkuu 2007

käsiraha

Iltapäivällä käyty keskustelu:

Outi: Hei, onko heittää kahta euroo?
Sami: öö... ehkä jossain... ai mihin?
O: pitäis ostaa yks meijeri, tai siis puolikas.
S: ??????
O: noku käsirahasta puuttuu kaks euroo ja tuolla sataa ja pankki on kaukana ja pitäis kohta olla tekemässä kaupat...
S: ai, no, onhan mulla ehkä tuolla, ootas (käy työhuoneella).... joo, tässä.
O: Kiitti.

Kaupat tuli. Kiitos, Sami (ja Tiiina ja Eeva ja Hanna ja Juha ja Mirja ja Pirjo ja Ilona ja kaikki muutkin)

tiistai, 29. toukokuu 2007

lahjoituksia vastaanotetaan

Saatiin hieno setti kaikenlaista käyttökelpoista erään urbaanin vanhanrouvan siirtolapuutarhamökiltä: työkaluja, vanhoja kankaita, imuri, joka myös puhaltaa ym. ym. Lisäksi oudonkokoiset maastohaalarit (lahjoitellaan lyhytkätiselle ja tanakalle käyttäjälle) sekä lautasia mosaiikkia varten. Oli kuin joulupukki olisi käynyt kopistelemassa säkin pohjalta vielä jotain lapsukaisille. Kiitoksia, Kyllikki!

Tällaista kaikkea meille saa antaa:
- lautasia, monen värisiä, rikkinäiset tai parittomat, kupit ym. posliinit, sekä kaakelit, mosaiikin tekoa varten. Menekki on valtavaa.
- kankaita, joista voi ommella: kasseja, pusseja, vaatteita, sisustustekstiilejä
- hauskoja / hassuja / erikoisia / hämmentäviä / taiteellisia esineitä
- polkupyörän sisäkumeja
- äänilevyjä (LP-levyjä), naarmuiset ja vääntyneetkin kelpaa
- rautalankaa, nauloja, ruuveja, pakinpohjia ym. jota joku ehkä voisi käyttää mutta pyörii kotona vain tiellä. Lajitellaan ja otetaan käyttöön tai laitetaan kirpputorilla kiertoon.
- saumalaastin rippeitä tai isompiakin eriä
- muurauslaastia ja betonia (ei siis valmiiksi sotkettuna vaan jauheena). Pussinpohjatkin käy, kunhan toimii.
- erikoisia vaatteita, retrokamaa
- rakkaita esineitä, joita ei raaski heittää pois mutta ei jaksa enää katsoa nurkissakaan.
- (rahaa) ei kun rakkautta, vaikka onhan sitä runsaasti täälläkin (rakkautta)

Juttuja vastaanotetaan harkinnan mukaan, mutta harvoin kyllä mitään hylätään. Kunhan joku on paikalla ottamassa kamat vastaan. Kaikki kierrätetään taiteeksi, designiksi, tarve-esineiksi, turhakkeiksi, ihan mitä vain keksitään. Viime aikoina erityisesti kassituotanto on ollut runsasta, ja tänään käynnistyi kuistilla betonipaja, seuraavaa hittituotetta kehitellään...

lauantai, 19. toukokuu 2007

Arkea ja juhlan aihe

Viime päivinä ei ole tapahtunut mitään valtavan erikoista (muistaakseni, tietääkseni). Sen sijaan ollaan nautittu ihan tavallisesta arjesta. Tiina pyörittää virtuoosimaista kukkahankinta&myyntishowta (esim. ensin kukaan ei halua samettikukkaa, ja sitten tulee samana aamuna neljä rouvaa, jotka kaikki haluavat 20 tainta, tai juuri tukkuauton käytyä ovesta sisään astuu allekirjoittanut, joka ilman ennakkovaroitusta haluaa 30 punaista ruusua...), laulavat linnut tekevät kauppansa (ovat muuten varsin lystikkäitä!), Sami ja Piia fundeeraavat, mitä seuraavaksi kädentaitotorilla. Kassituotanto ja -myynti on ainakin ollut runsasta viime aikoina.

Mainittakoon, että en kovin paljoa noista kukista ymmärrä. Ovat kauniita.

Laitettiin ulkokukkien suojaksi kuistin kaiteeseen pleksit, katsotaan onko avuksi. Tomaatintaimia yritetään sisäpihan puolella, ja paprikaa. Muistaakseni tomaatti pärjäsi ammoin hyvin päivänpaistesella seinänvierustalla. Hyllyt ja porttikin pitäisi fiksata kukkakuistille... jahka jaksetaan.

Ai niin: Vesala valmistui erinomaisin arvosanoin koulustaan, siinä on tämän viikon ja kevään suurin juhlan aihe!! Ihan tutkinnolla osoitettu nyt, miten erinomainen studioteknikko/roudari/musiikin sekatyönainen meillä on :).

Sami sitten bongattiin Happihuoneelta tuleviin ITE-taidenäyttelyihin... ( ! )

torstai, 10. toukokuu 2007

Pukkilaa Töölönlahdella - Pukkila goes Helsinki

Kaikki Happihuoneelle Euroviisutauolle. Ugriviisut, Saunaviisut, turveviisut. Pukkilalaisia pyörii siellä myös, Ilona keikalla ja Sami - mosaikkitaiteilija - taiteilee mosaiikkia. Tintti hoitaa.

31447-397686.jpeg

maanantai, 7. toukokuu 2007

Myrtti meijeriltä, eli paluu Pukkilaan

Edit: kuva lisätty

Matkalla puhuimme paljon ruoasta ja juomasta, sen lisäksi että nautimme niistä (ja niitä). Yksi olennainen osa Sardinian makuja on Mirto, kasvi jota käytetään monin tavoin, mutta ennen kaikkea liköörin valmistuksessa. Erään iltakeskustelun aiheena paluumatkan välietapilla Milanossa olikin tämä Mirto, löytyykö sitä Suomesta ja mikäs se kasvi noin niin kuin oikeastaan onkaan.

No sehän on Myrtti. Onhan se täälläkin tuttu.

Ja totta kai, juuri tämän reissun ja näiden keskustelujen jälkeen, kun palaan Meijerille, on Tiinan kukkakaupan hyllylle ilmestynyt "Myrtus Communis", Myrtti eli Mirto. Bonsai-mallia, mutta oikea Mirto kuitenkin. Nyt se ihmettelee maailmaa meidän keittiössä. Vielä ei ihan saada omaa likööriä, mutta jos sentään saisimme sen pysymään hengissä.

570548.jpg

Kuvakavalkadi Sant'Efisiosta löytyy täältä.

Pukkilassakin on tapahtunut kaikenlaista, palaan niihin, jahka sielu ehtii perille tänne asti, on vieläkin matkalla. Imagen juttu tuli, löytyy toukokuun numerosta.